Äiti ihmetteli kummissaan että mitäs minä oikein luenkaan.. No sotilaan käsikirjaa tietenkin! Aihe on hyvin ajankohtainen, sillä Ville-setä on lähdössä armeijaan. Minäkin haluaisin mennä, mutta äiti sanoi että olen vielä aivan liian pieni niihin hommiin.
Mutta eipä hätää, kyllä nämä kevyen kk:n osat oppii kirjastakin. Äiti ihmetteli että mistä ihmeestä minä olin tämän kirjan käsiini saanut, mutta valitettavasti en voi kertoa sillä totuuden nimissä minulla ei ole lupaa käydä isän lipaston laatikolla..
Ville-setä lähtee armeijaan nyt heinäkuussa, mutta tämä kirja kuuluu oikeasti meidän isälle. Meidän isä onkin kuulemma melkoinen tarkka-ampuja, äiti kehaisi että varsin ilmiömäinen ottaen huomioon että se on puolisokea. Todistusaineistona siitä löytyy kultainen ampumamerkki joka on myös isin laatikossa. Pistähän Ville-setä paremmaksi! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti