sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Matka Southamptoniin



Reissua pukkasi, nimitäin Southamptoniin. Hyppäsimme junan kyytiin ja kappas kummaa, juna oli lauantai aamupäivästä aivan tupaten täynnä ihmisiä. Äidin ja minun mielestäni se oli ihan hyvä juttu, sillä silloin on aina mahdollisuus tehdä uusia ystäviä! Ja ette arvaa mikä tuuri minulla kävikään!! Takanani istui aivan ihana tumma tyttö jolla on maailman paksuin tukka. Tyttö hymyili minulle ja minä hymyilin takaisin ja sen jälkeen aloitimme jännittävän kurkitaan ja kikatellaan leikin! Meillä oli todella hauskaa ja äitiäkin nauratti. Joku hihitteli takapenkillä sen tytön kanssa myös ja minä kurkkasin tietenkin sinne katsoakseni kuka muu siellä istuu. Ja mitä kummaa.. Jähmetyin paikoilleni kuin jääpuikko ja hymyni hyytyi.. Siellä sen ihanan tytön vieressä istui joku kummallinen mustaan kaapuun pukeutunut tyyppi. Äitiä huvitti ja sitä kaapupukeista naistakin huvitti. Minua ei kyllä huvittanut vaan lähinnä pelotti. Mitä kummaa..



Meidän äiti kertoi että sen tytön äiti on pukeutunut Burkaan. Sillä nyt sattuu kuulemma olemaan sellainen elämäntapa että aina kotoaan lähtiessään se pukeutuu tuommoisen Burkaan. Ei mitään sen kummempaa. Minä katsoin sitä Burkaa kyllä melkoisen pitkään. Sen tytön äidistä ei näkynyt mitään muuta kuin silmät. Mutta minä silti hoksasin että se hymyili ja nauroi. Se oli yhtä iloinen kuin meidänkin äiti. Mutta sitten minun ja sen paksutukkaisen tytön leikki jatkui, enkä enää ehtinyt miettimään Burkaa enempää. Hetken päästä se Burkaan pukeutunut äiti kaivoi jotain laukustaan ja antoi sille tytölle. Sitten se kysyi jotain meidän äidiltä ja äiti nyökkäsi iloisesti. Sen jälkeen se antoi sille pikkutytölle toisenkin aarteen ja ette arvaa.. Tyttö ojensi sen minulle! Ooo la laa!!



Saimme aivan ihat hunajaiset suklaakarkit. Ne olivat niin ihanat että minäkin sanoin vaan että "nam nam naaamm". Ja päätin pistää upean kultaisen käärepaperin hyvin talteen. Enhän saa joka päivä näin erikoista makeaa, saati ystävysty Burkaan pukeutuneen äidin kanssa! Juna saapui Southamptoniin, mutta uusien ystäviemme matka jatkui vielä. Oli aika jättää hyvästit ja toivottaa heille hyvää loppumatkaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti