Tänään oli äidin ensimmäinen työpäivä uudessa paikassa ja niimpä me jäimme isän kanssa kahdestaan kotiin. Odottelimme äitiä kotiin ja touhuilimme kaikkea mukavaa. Keksimmekin oivan puuhan, saippuakuplien puhalluksen! Niimpä kipaisimme ripeästi pihalle. Mutta minä olen jo niin ripeä niin ehdin kaikessa tohinassa töpeksiä itseni pihalla naapurin parvekkeen kaiteeseen. Kaaduin suoraan lasin reunaan eikä isä ehtinyt tekemään mitään muuta kuin huomaamaan että silmäkulmastani valui verta. Isä nappasi minut syliin ja kiiruhti sisälle mutta verta tuli sen verran paljon että meidän piti lähteä käymään lääkärissä. Koska meillä oli sinne vähän kiirus niin isä kirjoitti vaan lapun äidille että olemme sairaalassa ja että minulle on sattunut vahinko..
Äiti tuli töistä kotiin ja ihmetteli mitä on tapahtunut. Rattaitani ei näkynyt eteisessä, mutta kaikkialla oli valot päällä. Äiti kipitti vauhdikkaasti olohuoneeseen ja huomasi sivusilmällään levällään olevat vaatteet sängyn päällä sekä minun kipulääke pulloni. Äiti äkkäsi että me olemme lähteneet vauhdilla ja juoksi loppumatkan olohuoneeseen. Siellä olikin jo lappu että me olemme sairaalassa ja äiti oli säikähtänyt sitä todella pahan päiväisesti koska ei tiennyt mitä on sattunut.. Äiti ei heti saanut meitä kiinni edes puhelimellaan ja ehti siinä rytäkässä jo hätäännyttää parhaan ystävänsäkkin viesteilemällä. Onneksi äiti sai meidät sairaalasta kiinni ja kuuli mitä oli tapahtunut ja viestitti asian myös ystävälleen eteenpäin.. Helpotus oli suuri kun selvisi ettei mistään vakavemmasta ollut kysymys!
GP:ssä (terveyskeskuksessa) puhdistetiin siis haavani jonka jälkeen se liimattiin kiinni. Kuvitelkaas kuinka jännittävää! Taikaliimaa.. Siinä vaan olikin sitten tarkkaa puuhaa ettei liimaa mennyt minun silmääni saakka. Onneksi isä piti minusta kiinni joten homma onnistui hienosti. Viestitimme äidille että laittaa ruoan valmiiksi ja suuntasimme kotiin. Äiti vallan tärisi nähdessään minut. En sitten tiedä oliko se nälissään pitkän päivän jälkeen vai tokkopa tuo oli helpottunut nähdessään minut.. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti